Sokeriblogin presidenttivaaliekstra!!

Nyt on siis ennakkoäänet annettu ja odotellaan ensimmäisen kierroksen varsinaista vaalipäivää ja lopullista tulemaa. Suomen ei niin vähäpätöiseen valtiomiesvirkaan haetaan pätevää ulkopoliittista sekä arvokasta johtajaa. Kokemusta katsotaan yleisesti eduksi vaikka yhdelläkään ehdolla olevista kandidaateista ei aiempaa kokemusta presidentillisistä duuneista taida olla. Poliittista kokemusta valtion muilla tasoilla taas on ehdokkaasta riippuen paljon tai vähän. Kuitenkin tärkeimmäksi kriteeriksi äänestäjien valitessa ehdokastaan näyttää nousevan ehdokkaan edustavuus ja oletettu "hyvä jätkä"-mäisyys, joka tietenkin karsii kaksi nice-ehdokasta heti pois joukosta. Mutta pitemmittä puheitta käykäämme läpi perinteiseen Sokeriblogi-tyyliin kukin ehdokas vuorotellen sen enempiä sanan säilää säästämättä. Ja tasapuolisuuden vuoksi käykäämme ehdokkaat läpi käännetyssä ehdokasnumerojärjestyksessä.

9. Paavo Arhinmäki

Vasemmistoliiton puheenjohta, kulttuuri- ja urheiluministeri. Nuori mies verrattuna muihin ikäviin, siis ikääntyneisiin ehdokkaisiin. Kasvissyöjä ja sivarimies, eli turvallisuuspolitiikan objektiivinen tarkkailu on taattu, toisin kuin armeijan aivopesemillä varusmiesehdokkailla. Ulkopoliittisesti hieman vaisu, mutta tuntuma kasvaa ikääntyessä. Olisi selkeästi vaihtoehto nuoremmalle ja radikaalimmalle sukupolvelle mikäli sellainen sattuisi oikeasti Suomenmaasta löytymään. Ainoa ehdokas joka tosissaan kertoo kulkevansa vasempaa laitaa, josta toki on erityisesti hyötyä autottomalle henkilölle.

8. Eva Biaudet

Vähemmistövaltuutettu. Suhteellisen nuorehko helsinkiläinen äiti ja poliittinen vaikuttaja. Ruotsalaisen kansanpuolueen valinta ehdokkaaksi, oliko valinta oikea, siihen emme ota kantaa. Kovasti vähemmistöjen ja tasa-arvon puolella, eikä pelkästään työnsä puolesta, tai näin ainakin väittää. Edustaa metropoliittista maailmannäkemystä, jossa kaikki on hyvin, kunhan lattea saa katukahvilasta ja viiniä voi siemailla sivistyneesti. Varma valinta niille ruotsinkielisille, jotka uskaltavat väittää olevansa liberaalimpia, kuin yleiskäsitys antaa odottaa. Pärjäisi varmasti Ruotsin presidentinvaaleissa.

7. Sari Essayah

Juoksija, entinen kansanedustaja ja nykyinen europarlamentaarikko. Kristilliset arvot ovat jälleen kovassa huudossa, kun suomalaisten ikioma teekutsuliike asettaa ehdokkaitaan valtion virkoihin. Urheilijoita on ennenkin nähty politiikan parissa, mutta yleensä heitä ei ole nähty toistamiseen, Essayahin kohdallakin tätä voidaan jo odottaa. Presidentin tehtäviä hoidellessa fundamentalistinen helluntailaisuus tuskin on eduksi ja harvoin se on eduksi missään muussakaan asiassa. Kuitenkin jonkin verran ääniä sataa aina tähänkin laariin ja joskus muinoin satoi myös sammakoita.

6. Sauli Niinistö

Entinen valtionvarainministeri, entinen eduskunnan puheenjohtaja, entinen kansanedustaja, entinen pankinjohta ja entinen asianajaja. Nykyisyydestä ei ole juurikaan tietoa, tosin asianajo työnantajien puolesta on tullut harvinaisen selväksi. Omien lapsiensa ikäisen vaimon omaava Niinistö on vanhemmilla päivillään palannut politiikan pariin selvästi hankkiakseen jonkin kivan homman, jolla voi nostaa jo kohonnutta egoaan. Sekoomuksen ainoa oikea vaihtoehto presidentin tehtäviin, joskin ei kyllä missään nimessä paras vaihtoehto mihinkään tehtäviin, ellei sitten puhuta työnantaja sektorin ja raharikkaiden puolesta.

5. Paavo Lipponen

Entinen pääministeri, entinen SDP:n puheenjohtaja, entinen usean kauden kansanedustaja sekä entinen kaasuputkilobbari. Oli vielä 40 vuotta sitten vasemmistodemari, nykyisin enemmänkin Euroopan liittovaltiota ja maailman hallintoa kannattava vanhempi herrasmies. Nuorten lasten isänä 70-vuotiaana luulisi olevan tarpeeksi puhdetta eläkepäiville, mutta myös pressan hommat kiinnostavat, tosin niistä tehtävistä varmaan suurimman vastuun kantaisi takapiruna häärivä vaimo. Sosiaalidemokraattisen puolueen pakkoratkaisu, jotta edes joku saatiin ehdokkaaksi muita "kovan luokan" poliittisia broilereita vastaan.

4. Paavo Väyrynen

Väyrysestä on oma karkki, tarvitseeko enempää sanoa? Ehkä kuitenkin tarvitsee. Pitkän linjan ministeri, kansanedustaja ja itsestäänpuhuja, tosin kahdesta näistä on joutunut jo luopumaan. Kuten muutkin Paavot oli puolueensa pakkovalinta, jotta saataisiin edes se ehdokas mukaan näihinkin bailuihin. Väyrynen värisyttää kokemuksellaan, mutta onnistuu kääntämään aina kuitenkin puheen itsestään kirjoittamiinsa kirjoihin. Itsetuntemus on tosin hyvin tärkeä ominaisuus myös presidentin virkaa hoidettaessa, joten Paavolla saattaa olla saumoja.

3. Timo Soini

Puolueensa puheenjohtaja, kansanedustaja ja hetkellinen europarlamentaarikko, joka tosin vastustaa eurooppalaista päätöksentekoa. Timo Soini on mies monen uuden sanan tai sanonnan takana ja olemmekin sitä mieltä, että ehkä kansanpakinoitsijana Timo olisikin päässyt paremmin oikeuksiinsa, kuin vakavasti otettavana poliitikkona. Puolueensa ainut mahdollinen presidenttiehdokasvalinta, sillä muut joko möläyttävät jotain älytöntä tai sortuvat oman rotunsa parhaimmuuden korostamiseen. Soinin hyväksynnällä on tosin saatu monenlaista puhetta maahanmuuttokriittisyydestä eri mediohin ja valtakunnan (äly)kääpiöt ovat saaneet puheenvuoronsa asioissa joista he eivät mitään tiedä. Presidentin tehtävissä läpän heitolla ei välttämättä pitkälle pötkitä, mutta ei sitä koskaan tiedä minkälaisia vitsiniekkoja ovat esimerkiksi herrat Ahmadinedžad, al-Assad ja Putin.

2. Pekka Haavisto

Entinen kansanedustaja, toimittaja, maailmanmatkaaja sekä erilaisissa YK-tehtävissä kunnostautunut Vihreän liikkeen edelläkävijä. Mies, joka on miehen kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa todennäköisesti ymmärtää erittäin hyvin miehiä, joten suomalaisten miesten ykkösvalinta tulisi olla Haavisto. Avarakatseisena ja maailmankansalaisena mainostettu Haavisto on pyörinyt erilaisissa kansainvälissä ympyröissä pitkään, mukaan on jopa tarttunut nykyinen 20 vuotta nuorempi puoliso Ecuadorin matkoilta. Muista matkamuistoista ei Sokeriblogissa ole tietoa, mutta uskomme, että maailman tuntemus on herralla hanskassa. Kakkonen on Haaviston kamppanjassa ykkönen, eikä sitä käy kieltäminen, monelle asia varamasti onkin näin.

1. Oma valinta

Yleensä tällä numerolla ei presidentin vaaleissa olla voitettu. Jokainen ääni ykköselle on kuitenkin ääni hukkaan! Muistakaa siis äänestää hyvät ja vähän huonommatkin ihmiset!