Jamaikalaissyntyinen Germaine Williams, eli tunnetummalta nimeltään Canibus, nousi kriitikoiden ylistämänä vuonna 1998, niin listoille, kuin suuren yleisönkin tietoisuuteen. Tähän saattoi myös vaikuttaa Canibuksen ja LL Cool J:n välillä jo aiemmin alkanut kärhämöinti. Vastaukseksi LL Cool J:n disautukseen 4,3,2,1 kappaleella, jolla molemmat herrasmiehistä esiintyivät kollegoidensa Method Manin, Redmanin, DMX:n sekä Master P:n kanssa, Canibus kynäili superhittinsä "Second Round K.O.". Esikoisalbumiltakin löytyvä kappale on varmasti Canibuksen suurimpia ja menestyksekkäimpiä hittejä. Kuten monesti Canibuksen debyyttialbumi, Can-I-Bus, myi hyvin, mutta sai kuitenkin kriitikoilta lähinnä kylmiä pyyhkeitä tuotannon tasapaksuudesta ja yllätyksettömyydestä. Tähän kritiikkiin Canibuskin yhtyi myöhemmin katkaisten välinsä albumin tuottajan Wyclef Jeanin kanssa. Myöhemmät Canibuksen albumit kuten vuoden 2000 2000 B.C., vuoden 2002 MicClub sekä vuoden 2003 Rip The Jacker saivat kriitikoilta lähinnä ylistäviä lausuntoja, mutta eivät yltäneet enää lähellekään Can-I-Bus -levyn myyntilukuja ja tämä johti jatkuvaan levy-yhtiöiden vaihtumiseen. Kuitenkaan tämä ei masentanut herra Williamsia vaan tähän päivään asti Canibukselta on tullut uusi levy lähes vuosittain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti